Kaikkeuden kehityksen suunta

Maailmankaikkeuden kehityksen alkupisteenä pidetään alkuräjähdystä, jota seurasi
inflatorinen laajeneminen. Kvarkit, elektronit, atomit, molekyylit, galaksit 
tähdet ja planeetat syntyivät tämän jälkeen. Tosin muitakin näkemyksiä kuin 
alkuräjähdysteoria on kehitelty. Yhteistä kaikille tieteellisille näkemyksille
on järjestyksen kasvu meidän havaitsemassamme kaikkeudessa.

Elämän katsotaan syntyneen elottomasta aineeesta. Elottomassa aineessahan on 
samoja aineita kuin elävässä. Hiili, vety, typpi, happi, fosfori
ja rauta ovat tuikitavallisia alkuaineita.

Termodynamiikan toinen pääsääntö ja evoluutio

Kuitenkin aineen järjetymistä vastaan on hyökätty nojautuen ns. termodynamiikan
toiseen pääsääntöön. Havainnothan näyttävät, miten kaikki hajoaa itsestään,
ilman korjaajaa. Tai näyttää hajoavan.

Termodynamiikan toinen pääsääntö sanoo, että suljetun systeemin entropia
kasvaa.

Esim jos kaksi säiliötä, joista toinen sisältää kuumaa ja toinen kylmää 
vettä, yhdistetään, niin vedet sekoittuvat haaleaksi , joka ajan myötä 
jäähtyy kylmäksi. Entropian laki estää vesiä säilymästä erillään.

Olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että vedet säilyvät erillään.
Tai vaikkapa muodostaisivat windowsin lähdekoodin.

Maailmassa näyttää vallitsevan totaalinen alamäki. Rauta ruostuu,
poikamiehen boksi tulee yleensä sotkuisammaski jne.

Sanotaan entropian kasvavan. Kuitenkaan kaikki metallit eivät hapetu, ainakaan
samaa vauhtia kuin rauta. Poikamiehen boksi ei itsekseen jätettynä muutu
epäsiistiksi. Sotkemiseen tarvitaan energiaa, vieläpä oikealla tavalla
oikeassa paikassa.

Sokeri kiteytyy säännöllisiin muodostelmiin, koska säännöllisyys
on aineessa itsessään. Jos entropian laki olisi ainoa vaikuttava tekijä, sokeri ei 
kiteytyisi lainkaan. Basaltti jähmettyy kuuskulmaisiin pilareihin.
Maahan satava meteoriittiaines kasvattaa Maan massaa,  eikä Maa haihdu noin
vaan avaruuteen.

Jos epäjärjestyksen kasvu olisi totaalista, esimerkiksi ihminen ei voisi 
lainkaan elää. Luonnonlaithan ovat absoluuttisia, esim painovoimaa esiintyy 
hyvinkin kaukana taivaankappaleista. Maata kiertävässä avaruusasemassa on 
painotonta, koska keskipakoisvoima kumoaa painovoiman. Pelkkä painovoimalaki
ei riitä kertomaan meille, missä on painotonta ja missä ei.

Fysiikassa lopputulos syntyy aina luonnonlakien "keskinäisen neuvottelun"
tuloksena. Jostain syystä kreationistit ovat opetelleet pelkän termodynamiikan
toisen pääsäännön.

Siksi entropian lakikaan ei voi yksinään päättää, kasvaako järjestys vai ei.

Näin ollen puhe entropiasta ei kuulu evoluutiokeskusteluun, vaikka 
kreationistit ja evoluutioteorian vastustajat ottavat sen aina vakio-
kliseenä esille.

Elämä on aineen eräs ominaisuus. Esimerkiksi soluautomaatti tuottaa erilaisilla parametreilla kaaosta, 
mutkikkaita muuttuvia kuvioita ja vakiokuvioita.